Hailuodon länsirannalla sijaitseva Marjaniemi on saaren läpi kulkevan tien päätepiste. Se on yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista kalastajakylistä sekä luotsi- ja majakkaympäristöistä. Sen historia ulottuu satojen vuosien taakse. 

Marjaniemen kalastajakylän synty ja ensimmäiset merenkulun merkit 

Hailuoto on Suomen kolmanneksi suurin saari, ja sen ensimmäisiä asukkaita olivat kalastajat jo 1100-luvulla. Marjaniemen kärkeen syntyi pieni kalastajakylä, jossa mökit rakennettiin vieri viereen suojaamaan asukkaita mereltä tuivertavalta tuulelta. Kylän idyllinen ilme on säilynyt tähän päivään asti, vaikka vanhojen mökkien rinnalle on noussut uudempia rakennuksia. 

Luotsitoiminta alkoi Marjaniemessä 1700-luvulla, ja ensimmäinen puinen tunnusmajakka pystytettiin niemen kärkeen 1770-luvulla. Vuonna 1794 Marjaniemen edustalle sijoitettiin Suomen ensimmäinen majakkalaiva, joka näkyi kauas merelle ja osoitti Ouluun suuntaaville aluksille luotsien kohtaamispaikan. Majakkalaiva poistettiin käytöstä 1800-luvun puolivälissä, kun Marjaniemeen perustettiin virallinen luotsiasema. 

Marjaniemen majakan synty ja merkitys merenkululle 

Suomen johtaviin arkkitehteihin kuulunut Axel Hampus Dahlström suunnitteli Marjaniemen majakan, joka valmistui vuonna 1871 ja otettiin käyttöön 3. syyskuuta 1872. Tiilimajakka rakennettiin vastaamaan vilkastuneen merenkulun tarpeisiin, ja sen valo kantoi hyvällä säällä jopa 20 kilometrin päähän. Majakan ympärille muodostui vilkas yhteisö, kun alueelle rakennettiin asuinrakennuksia majakanvartijoille ja luotseille. Parhaimmillaan Marjaniemessä työskenteli kuusi luotsia. 

Marjaniemen majakka on ollut Hailuodon symboli jo 1800-luvun lopulta lähtien. Se on yksi neljästätoista Suomessa 1800-luvulla rakennetusta tiilimajakasta ja säilynyt parhaiten alkuperäisessä asussaan. Sen linssistö ja lanterniini ovat yhä alkuperäisessä kunnossaan, ja majakan korkeus on suunniteltu palvelemaan merenkulkijoiden tarpeita. 1800-luvun puolivälissä Marjaniemeen rakennettiin satama kivisine aallonmurtajineen, ja 1850-luvulla sinne nousivat ensimmäiset luotsivartiot ja asuntolat. 

Marjaniemi tänään – historiaa ja matkailua 

Nykyisin alueen rakennukset, jotka ovat aiemmin olleet merenkulkuviranomaisten ja laitosten hallinnassa, ovat suojeltuja kulttuurihistoriallisina kohteina. Marjaniemi on edelleen Perämeren keskeinen kalastussatama, jossa puretaan huomattavat määrät silakkaa, siikaa ja lohta. Viime vuosina ahvenesta on tullut tärkeä pyyntikala hyljemäärän runsastumisen vuoksi. 

Museovirasto on määritellyt koko Hailuodon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Marjaniemi on yksi Suomen arvokkaimmista luotsi- ja majakkaympäristöistä, ja sen rakennukset on suojeltu rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla. Myös Hailuodon hiekkarannat ja dyynit kuuluvat luonnonsuojelualueisiin. 

Nykyään vierailijat voivat kiivetä majakan torniin ihailemaan Perämeren avaraa maisemaa. Alueen eri-ikäiset rakennukset, kuten luotsiasema ja majakan henkilökunnan asuinrakennukset, ovat LUOVOn majoitus- ja ravintolakäytössä. 

Marjaniemen kalastajakylä on edelleen asuttu, erityisesti kesäisin. Mökit kuuluvat kotirauhan piiriin, joten niihin tulee pitää riittävää etäisyyttä ja kunnioittaa asukkaiden yksityisyyttä. 

Marjaniemen suojeltu ympäristö tarjoaa matkailijoille ikkunan menneisyyteen – elävän muistomerkin merenkulun historiasta ja kalastusyhteisön elämästä. 

Merkittävät vuodet Marjaniemessä: 

• 1770 – Ensimmäinen tunnusmajakka rakennetaan 

• 1794 – Suomen ensimmäinen majakkalaiva sijoitetaan Marjaniemen edustalle 

• 1871 – Marjaniemen tiilimajakka rakennetaan 

• 1872 – Majakka otetaan käyttöön 

• 1962 – Majakka sähköistetään ja uusi luotsiasema rakennetaan 

• 2007 – Hailuodon kunta ottaa Marjaniemen omistukseensa ja Oulun Seudun Setlementti ryhtyy pyörittämään Luotsiasemalla Luotsihotellia. Hotellitoimintaa on ollut vetämässä Lomarengas Oy, yrittäjät Anne Harju ja Timo Halonen sekä Hannu ja Sanna Korpela. 

• 2025 – Luovosa Kiinteistöt Oy ostaa Luotsihotellin ja vaihtaa hotellin nimen LUOVOksi. 

Lue lisää: 

Lisätietoa Marjaniemen historiasta ja suojelukohteista löytyy Hailuodon, Museoviraston ja Kulttuuriympäristön palveluikkunan sivuilta.